Olen kiinnittänyt huomiota monen bloggarin musiikkimakuun. Suurin osa pitää sellasesta melankolisesta brittipopista mikä ei valitettavasti yhtään uppoa minuun. Aloin jo kuvittelemaan, etten kuulu tänne muotibloggareiden maailmaan, sillä musiikillisia makunystyröitäni ei hiero ne kaikkein erikoisemmat ja omalaatuisemmat bändit. Itse kuuntelen sitä valtavirran kamaa, tosin poikkeuksiakin sinällään löytyy, että kuuntelen myös paljon rokkia ja heviä ja jopa klassista. Musiikkikirjastooni ei siis kuulu kymmeniä kappaleita joltain tietyltä artistilta vaan itse kiinnyn nimenomaan biiseihin, en niiden esittäjiin. En siis ole kovin uskollinen fanittaja.
Musiikkimakuni on laidasta laitaan, siis ihan aikuisten oikeesti. Ja koska haluan laajentaa koko ajan kuvaani ja ahmia sisääni musiikkia maailman laidoilta, tulin törmänneeksi tähän ihanaiseen tyttötrioon nimeltään The Pipettes. Ja jessus, että voikin jokin musiikki minuun upota kuin kanuuna Mustan Helmen keulaan. On hienoa huomata maailmani avartuneen myös popahtavalle fiftari musiikille. Tytöillä on musiikillista voimaa, joka tempaa mukaansa väkisinkin. Joka solu alkaa tamppaamaan musiikin tahdissa ja pian huomaatkin keikuttavasi pyrstöäsi Traci Lordsin tyylin. Yksi huomion arvoinen virhe musiikissa on. Kappaleet ovat yksinkertaisesti niin lyhyitä, että juuri kun olet alkanut puhallella isoja vaaleanpunaisia purkkapalloja tanssiessasi Calypsoa Pipettesin tahdissa, kappale loppuu. Ja sen jälkeen tulee iso "HÖH, joks se loppu"! Mutta sen korvaa se, että musiikki on vaan niin puhdasta kultaa ja tyttöjen stailikin on aivan mahtava. Kuka nyt ei rakastaisi näitä kolmea tyttöä ja heidän ulkomuotoaan ihanina ikoineina meille tyyliorjille ;) , kysynpähän vaan!
Musiikkimakuni on laidasta laitaan, siis ihan aikuisten oikeesti. Ja koska haluan laajentaa koko ajan kuvaani ja ahmia sisääni musiikkia maailman laidoilta, tulin törmänneeksi tähän ihanaiseen tyttötrioon nimeltään The Pipettes. Ja jessus, että voikin jokin musiikki minuun upota kuin kanuuna Mustan Helmen keulaan. On hienoa huomata maailmani avartuneen myös popahtavalle fiftari musiikille. Tytöillä on musiikillista voimaa, joka tempaa mukaansa väkisinkin. Joka solu alkaa tamppaamaan musiikin tahdissa ja pian huomaatkin keikuttavasi pyrstöäsi Traci Lordsin tyylin. Yksi huomion arvoinen virhe musiikissa on. Kappaleet ovat yksinkertaisesti niin lyhyitä, että juuri kun olet alkanut puhallella isoja vaaleanpunaisia purkkapalloja tanssiessasi Calypsoa Pipettesin tahdissa, kappale loppuu. Ja sen jälkeen tulee iso "HÖH, joks se loppu"! Mutta sen korvaa se, että musiikki on vaan niin puhdasta kultaa ja tyttöjen stailikin on aivan mahtava. Kuka nyt ei rakastaisi näitä kolmea tyttöä ja heidän ulkomuotoaan ihanina ikoineina meille tyyliorjille ;) , kysynpähän vaan!
Kommentit